{"id":202,"date":"2021-01-28T16:42:05","date_gmt":"2021-01-28T14:42:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pshy.fi\/?page_id=202"},"modified":"2022-12-16T16:22:14","modified_gmt":"2022-12-16T14:22:14","slug":"julkaisut","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.pshy.fi\/?page_id=202","title":{"rendered":""},"content":{"rendered":"<style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_68757a-c1, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_68757a-c1[data-kb-block=\"kb-adv-heading_68757a-c1\"]{font-weight:700;font-style:normal;font-family:'Alegreya SC';}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_68757a-c1 mark, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_68757a-c1[data-kb-block=\"kb-adv-heading_68757a-c1\"] mark{font-style:normal;color:#f76a0c;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}<\/style>\n<h1 class=\"kt-adv-heading_68757a-c1 wp-block-kadence-advancedheading\" data-kb-block=\"kb-adv-heading_68757a-c1\">Muut julkaisut 2019\u2013<\/h1>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-columns is-layout-flex wp-container-core-columns-is-layout-9d6595d7 wp-block-columns-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:66.66%\"><style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_4ec8fe-71, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_4ec8fe-71[data-kb-block=\"kb-adv-heading_4ec8fe-71\"]{font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_4ec8fe-71 mark, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_4ec8fe-71[data-kb-block=\"kb-adv-heading_4ec8fe-71\"] mark{font-style:normal;color:#f76a0c;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}<\/style>\n<h2 class=\"kt-adv-heading_4ec8fe-71 wp-block-kadence-advancedheading has-very-dark-gray-color has-text-color\" data-kb-block=\"kb-adv-heading_4ec8fe-71\"><strong>Studia Historica Septentrionalia 82<\/strong><\/h2>\n\n\n<style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_c063bc-b6, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_c063bc-b6[data-kb-block=\"kb-adv-heading_c063bc-b6\"]{font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_c063bc-b6 mark, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_c063bc-b6[data-kb-block=\"kb-adv-heading_c063bc-b6\"] mark{font-style:normal;color:#f76a0c;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}<\/style>\n<h3 class=\"kt-adv-heading_c063bc-b6 wp-block-kadence-advancedheading has-very-dark-gray-color has-text-color\" data-kb-block=\"kb-adv-heading_c063bc-b6\"><strong>Kari Alenius, Maija Kallinen &amp; Maria Julku (toim.): Tieto vai mielikuvat? Kohtaamiset, representaatiot ja yhteis\u00f6t muuttuvassa maailmassa<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 teoksessa tarkastellaan tiedon ja mielikuvien v\u00e4lisi\u00e4 suhteita ja vaikuttamispyrkimyksi\u00e4 historian eri tilanteissa. Artikkelit on jaettu kahteen temaattiseen ryhm\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa pohditaan eri n\u00e4k\u00f6kulmista, miten mielikuvat ovat syntyneet, miten niit\u00e4 on tuotettu tai miten ne ovat kehittyneet ajan kuluessa. Miksi mielikuvat tietyst\u00e4 ihmisryhm\u00e4st\u00e4 ovat olleet juuri tietynlaisia? Avainsanoja ovat identiteetti, toiseus, globaalisuus, viholliskuva. Teoksen toisessa osassa korostuvat tiedon hallinta ja vaikuttaminen, jolloin painopiste on siin\u00e4, miten tietoa ja mielikuvia on k\u00e4ytetty vaikuttamispyrkimyksess\u00e4. Avainsanoja ovat retoriikka, suostuttelu, propaganda, sensuuri. Eri aikakausia ja maantieteellisi\u00e4 alueita k\u00e4sittelev\u00e4t artikkelit, joissa liikutaan niin makro- kuin mikrotasollakin, tuovat n\u00e4k\u00f6kulmia tiedon ja mielikuvien keskin\u00e4iseen suhteeseen. Artikkelien kautta havainnollistuvat historiallisessa kontekstissa ne moninaiset tavat, joilla t\u00e4m\u00e4 monimutkainen suhde on vaikuttamassa kaikessa ihmisen toiminnassa.<\/p>\n\n\n<style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_dad3b8-9a, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_dad3b8-9a[data-kb-block=\"kb-adv-heading_dad3b8-9a\"]{font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_dad3b8-9a mark, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_dad3b8-9a[data-kb-block=\"kb-adv-heading_dad3b8-9a\"] mark{font-style:normal;color:#f76a0c;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}<\/style>\n<h3 class=\"kt-adv-heading_dad3b8-9a wp-block-kadence-advancedheading has-very-dark-gray-color has-text-color\" data-kb-block=\"kb-adv-heading_dad3b8-9a\"><strong>Artikkelit \/ Articles<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Kari Alenius, Maija Kallinen &amp; Maria Julku, Tieto vai mielikuvat? \u2013 Johdatus k\u00e4sitteisiin ja niiden keskin\u00e4iseen suhteeseen<\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>I Mielikuvat toisista<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kari Alenius, Toiveiden dominanssi: virolaisen kansallisen eliitin mielikuvat ja tieto Suomesta (1850\u20131917)<\/p>\n\n\n\n<p>Olavi K. F\u00e4lt, Globalisaatio ja toiseus: japanikuva suomalaisen identiteetin voimavarana 1800-luvun lopulla ja 1990-luvulla<\/p>\n\n\n\n<p>Hannu-Pekka Kangas, Heroes and hordes \u2013 representations of Finland and the Soviet Union in Spanish newspapers during the Winter War, 1939\u20131940<\/p>\n\n\n\n<p>Hanna Aranne, Yhteisten viholliskuvien vaikutus Suomen tunnustaessa Mant\u0161ukuo itsen\u00e4iseksi valtioksi<\/p>\n\n\n\n<p>Sanna Kristiina Salo, Media and the birth of our enemy. The images of Communism in two Italian weekly papers 1950\u20131953<\/p>\n\n\n\n<p>Antti Heikkinen, Adolf Hitler: historian tuntematon ep\u00e4persoona<\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>II Tiedon hallinta ja vaikuttaminen<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Timo Sironen, Propaganda roomalaisten ja sabellilaisten kansanheimojen vastakkainasettelutilanteissa 300-luvulta 80-luvulle eaa<\/p>\n\n\n\n<p>Maria Julku, \u201dFor your own benefit and defence.\u201d Persuading Peasants to Participate in Castle Building in Early Modern Ostrobothnia<\/p>\n\n\n\n<p>Henry Oinas-Kukkonen, Geishat ja \u201dtoiset\u201d naiset amerikkalaisille miehityssotilaille kuvattuina<\/p>\n\n\n\n<p>Pekka Tuomikoski, Mitk\u00e4 rintamakirjeenvaihtajien lehtiartikkelit sensuroitiin ja miksi?<\/p>\n\n\n\n<p>Annariina Sepp\u00e4nen, \u201dPerustajais\u00e4mme eiv\u00e4t halunneet Amerikasta sosialistista valtiota.\u201d \u2013 Sosialismin merkitykset Yhdysvaltain republikaani- ja demokraattipuolueiden esivaaliv\u00e4ittelyretoriikassa vuosina 1999\u20132016<\/p>\n\n\n\n<p>Roman Hautala, The Fictional Tatar Massacre of Greeks in Sudak (Crimea) in 1278: The Problem of Forced Interpretation of a Single Source (<em>unus testis<\/em>)<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:33.33%\">\n<div style=\"height:86px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"707\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/SHS_82_kansi-707x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1338\" srcset=\"https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/SHS_82_kansi-707x1024.jpg 707w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/SHS_82_kansi-207x300.jpg 207w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/SHS_82_kansi-768x1113.jpg 768w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/SHS_82_kansi-1060x1536.jpg 1060w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/SHS_82_kansi-1414x2048.jpg 1414w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/SHS_82_kansi-8x12.jpg 8w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/SHS_82_kansi-298x432.jpg 298w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/SHS_82_kansi-400x579.jpg 400w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/SHS_82_kansi-scaled.jpg 1767w\" sizes=\"auto, (max-width: 707px) 100vw, 707px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-css-opacity is-style-wide\" \/>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-columns is-layout-flex wp-container-core-columns-is-layout-9d6595d7 wp-block-columns-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:66.66%\"><style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_ebeb19-5c, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_ebeb19-5c[data-kb-block=\"kb-adv-heading_ebeb19-5c\"]{font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_ebeb19-5c mark, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_ebeb19-5c[data-kb-block=\"kb-adv-heading_ebeb19-5c\"] mark{font-style:normal;color:#f76a0c;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}<\/style>\n<h2 class=\"kt-adv-heading_ebeb19-5c wp-block-kadence-advancedheading has-very-dark-gray-color has-text-color\" data-kb-block=\"kb-adv-heading_ebeb19-5c\"><strong>Studia Historica Septentrionalia 83<\/strong><\/h2>\n\n\n<style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_4adb0a-bf, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_4adb0a-bf[data-kb-block=\"kb-adv-heading_4adb0a-bf\"]{font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_4adb0a-bf mark, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_4adb0a-bf[data-kb-block=\"kb-adv-heading_4adb0a-bf\"] mark{font-style:normal;color:#f76a0c;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}<\/style>\n<h3 class=\"kt-adv-heading_4adb0a-bf wp-block-kadence-advancedheading has-very-dark-gray-color has-text-color\" data-kb-block=\"kb-adv-heading_4adb0a-bf\"><strong>Jouko Talonen: Evangelical Lutheran Theology in Latvia from 1920 to 1940<\/strong><\/h3>\n\n\n<style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_427e7e-1b, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_427e7e-1b[data-kb-block=\"kb-adv-heading_427e7e-1b\"]{font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_427e7e-1b mark, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_427e7e-1b[data-kb-block=\"kb-adv-heading_427e7e-1b\"] mark{font-style:normal;color:#f76a0c;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}<\/style>\n<h3 class=\"kt-adv-heading_427e7e-1b wp-block-kadence-advancedheading has-very-dark-gray-color has-text-color\" data-kb-block=\"kb-adv-heading_427e7e-1b\"><strong>Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys ry, Rovaniemi 2021, 229 s.<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>The first period of independence (1918\u20131940) was one of enormous socio-economic and cultural development in Latvia. The establishment of a national university in 1919 was a decisive step in the academic work and educational life of the newly independent Latvia. In 1920 the Faculty of Theology was established at the University of Latvia. Despite its success in creating a national Latvian theology, the faculty was unable to unite all the theologians of Latvia. The two most important factors in this process were the controversy between liberal and conservative theology and the ethnic conflicts within the Lutheran Church. <\/p>\n\n\n\n<p>Professor Jouko Talonen, a specialist in the church history of Latvia, gives a detailed picture of the history of Latvian Evangelical Lutheran theology in the interwar period. Professor Talonen has researched the history of Latvian theology since the 1990s. <\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:33.33%\">\n<div style=\"height:35px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"707\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/Talonen_kansi-707x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1337\" srcset=\"https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/Talonen_kansi-707x1024.jpg 707w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/Talonen_kansi-207x300.jpg 207w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/Talonen_kansi-768x1113.jpg 768w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/Talonen_kansi-1060x1536.jpg 1060w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/Talonen_kansi-1414x2048.jpg 1414w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/Talonen_kansi-8x12.jpg 8w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/Talonen_kansi-298x432.jpg 298w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/Talonen_kansi-400x579.jpg 400w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/10\/Talonen_kansi-scaled.jpg 1767w\" sizes=\"auto, (max-width: 707px) 100vw, 707px\" \/><\/figure>\n<\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-css-opacity is-style-wide\" \/>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-columns is-layout-flex wp-container-core-columns-is-layout-9d6595d7 wp-block-columns-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:66.66%\"><style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_123fd3-3e, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_123fd3-3e[data-kb-block=\"kb-adv-heading_123fd3-3e\"]{font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_123fd3-3e mark, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_123fd3-3e[data-kb-block=\"kb-adv-heading_123fd3-3e\"] mark{font-style:normal;color:#f76a0c;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}<\/style>\n<h2 class=\"kt-adv-heading_123fd3-3e wp-block-kadence-advancedheading\" data-kb-block=\"kb-adv-heading_123fd3-3e\"><strong>Studia Archaeologica Septentrionalia 7<\/strong><\/h2>\n\n\n<style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_23746f-9e, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_23746f-9e[data-kb-block=\"kb-adv-heading_23746f-9e\"]{font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_23746f-9e mark, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_23746f-9e[data-kb-block=\"kb-adv-heading_23746f-9e\"] mark{font-style:normal;color:#f76a0c;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}<\/style>\n<h3 class=\"kt-adv-heading_23746f-9e wp-block-kadence-advancedheading\" data-kb-block=\"kb-adv-heading_23746f-9e\"><strong>Marika Hyttinen: Ajan multaamat muistot. Historiallisen arkeologian tutkimus Oulun Pikisaaren pikiruukista, ruukkiyhteis\u00f6st\u00e4 ja maailmankuvasta 1640-luvulta 1890-luvulle<\/strong><\/h3>\n\n\n<style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_dba419-00, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_dba419-00[data-kb-block=\"kb-adv-heading_dba419-00\"]{font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_dba419-00 mark, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_dba419-00[data-kb-block=\"kb-adv-heading_dba419-00\"] mark{font-style:normal;color:#f76a0c;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}<\/style>\n<h3 class=\"kt-adv-heading_dba419-00 wp-block-kadence-advancedheading\" data-kb-block=\"kb-adv-heading_dba419-00\"><strong>Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys ry, Rovaniemi 2021, 242 s.<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Ajan multaamat muistot \u2013 historiallisen arkeologian tutkimus Oulun Pikisaaren pikiruukista, ruukkiyhteis\u00f6st\u00e4 ja maailmankuvasta 1640-luvulta 1890-luvulle -teos k\u00e4sittelee Oulun Pikisaaren ensimm\u00e4ist\u00e4 teollisuuslaitosta ja siell\u00e4 toiminutta yhteis\u00f6\u00e4 arkeologisen l\u00e4hdeaineiston ja kirjallisten l\u00e4hteiden kautta muistin, muistamisen ja unohtamisen k\u00e4sitteit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en. Tutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n varhaismodernin teollisuuslaitoksen toimintaa, tuotantoa sek\u00e4 elinkaarta aina laitoksen perustamisesta toiminnan loppumiseen. Pikiruukissa toimineen yhteis\u00f6n arkea, maailmankuvaa ja sen muutosta tarkastellaan varhaismodernilta ajalta modernin ajan kynnykselle.<\/p>\n\n\n\n<p>Arkeologisissa tutkimuksissa pikiruukkialueelta l\u00f6ydettyj\u00e4 rakennej\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ja esineit\u00e4 tulkitaan materiaalisena muistina menneest\u00e4 teollisuuslaitoksesta ja siell\u00e4 toimineesta yhteis\u00f6st\u00e4. Millainen menneisyys rakentuu materiaalisen muistin \u2013 ajan multaamien muistojen \u2013 kautta unohdetusta pikiruukista ja ruukkiyhteis\u00f6st\u00e4 nykyisyydest\u00e4 k\u00e4sin tulkittuna? Sosiaalisen muistin kautta selvitet\u00e4\u00e4n pikiruukkiyhteis\u00f6\u00e4 ja sen jatkuvuutta koskevia kysymyksi\u00e4, kuten esimerkiksi naisten roolia ja merkityst\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 sit\u00e4, miten aikalaiset suhtautuivat pikisaarelaisiin ja pikiruukkilaisiin. Pikisaaren merkityksi\u00e4 ja identiteetti\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n paikan muistin kautta. Tutkimustulokset painottavat saaren erityisyytt\u00e4 oululaisille ja kertovat identiteetin erityisen\u00e4 paikkana siirtyneen jatkumona menneisyydest\u00e4 nykyisyyteen.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-column is-vertically-aligned-center is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:33.33%\"><div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"710\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/SAS_7_kansi-1-710x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1584\" srcset=\"https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/SAS_7_kansi-1-710x1024.jpg 710w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/SAS_7_kansi-1-208x300.jpg 208w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/SAS_7_kansi-1-768x1108.jpg 768w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/SAS_7_kansi-1-1065x1536.jpg 1065w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/SAS_7_kansi-1-1420x2048.jpg 1420w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/SAS_7_kansi-1-8x12.jpg 8w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/SAS_7_kansi-1-298x430.jpg 298w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/SAS_7_kansi-1-400x577.jpg 400w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/SAS_7_kansi-1-scaled.jpg 1775w\" sizes=\"auto, (max-width: 710px) 100vw, 710px\" \/><\/figure>\n<\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-css-opacity is-style-wide\" \/>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-columns is-layout-flex wp-container-core-columns-is-layout-9d6595d7 wp-block-columns-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:66.66%\"><style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_206d40-71, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_206d40-71[data-kb-block=\"kb-adv-heading_206d40-71\"]{font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_206d40-71 mark, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_206d40-71[data-kb-block=\"kb-adv-heading_206d40-71\"] mark{font-style:normal;color:#f76a0c;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}<\/style>\n<h2 class=\"kt-adv-heading_206d40-71 wp-block-kadence-advancedheading\" data-kb-block=\"kb-adv-heading_206d40-71\"><strong>Studia Historica Septentrionalia 84<\/strong><\/h2>\n\n\n<style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_3a1e45-c6, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_3a1e45-c6[data-kb-block=\"kb-adv-heading_3a1e45-c6\"]{font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_3a1e45-c6 mark, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_3a1e45-c6[data-kb-block=\"kb-adv-heading_3a1e45-c6\"] mark{font-style:normal;color:#f76a0c;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}<\/style>\n<h3 class=\"kt-adv-heading_3a1e45-c6 wp-block-kadence-advancedheading\" data-kb-block=\"kb-adv-heading_3a1e45-c6\"><strong>Kari Alenius &amp; Valters \u0160\u010derbinskis (toim.): N\u00e4k\u00f6kulmia latvialais-suomalaisiin suhteisiin 1900-luvun alkuvuosikymmenin\u00e4 &#8211; Perspectives on Latvian-Finnish Relations in the Early 20th Century<\/strong><\/h3>\n\n\n<style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_299e87-8a, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_299e87-8a[data-kb-block=\"kb-adv-heading_299e87-8a\"]{font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_299e87-8a mark, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_299e87-8a[data-kb-block=\"kb-adv-heading_299e87-8a\"] mark{font-style:normal;color:#f76a0c;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}<\/style>\n<h3 class=\"kt-adv-heading_299e87-8a wp-block-kadence-advancedheading\" data-kb-block=\"kb-adv-heading_299e87-8a\"><strong>Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi 2021,   145 s.<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>26.1.2021 tuli kuluneeksi sata vuotta Latvian ja Suomen diplomaattisuhteiden solmimisesta. Satavuotisjuhlan kunniaksi j\u00e4rjestettiin 4.2.2021 kaksiosainen virtuaalitapahtuma, joka koostui paneelikeskustelusta ja historiaseminaarista. T\u00e4h\u00e4n kokoomateokseen on koottu historiaseminaarissa pidetyt esitelm\u00e4t, jotka on laajennettu ja p\u00e4ivitetty tieteellisiksi artikkeleiksi.<\/p>\n\n\n<style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_18e4bc-7d, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_18e4bc-7d[data-kb-block=\"kb-adv-heading_18e4bc-7d\"]{font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_18e4bc-7d mark, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_18e4bc-7d[data-kb-block=\"kb-adv-heading_18e4bc-7d\"] mark{font-style:normal;color:#f76a0c;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}<\/style>\n<h3 class=\"kt-adv-heading_18e4bc-7d wp-block-kadence-advancedheading\" data-kb-block=\"kb-adv-heading_18e4bc-7d\">Artikkelit:<\/h3>\n\n\n\n<p>Krist\u012bne Na\u0161eniece,<em> <\/em>Opening (video) address: &nbsp;University of Oulu seminar \u201cPerspectives on Latvian-Finnish Relations in the Early 20<sup>th<\/sup> Century<\/p>\n\n\n\n<p>Kari Alenius, Latvia, Finland, and approaches to relations between small countries<\/p>\n\n\n\n<p>Markku Mattila, Repressio It\u00e4meren maakunnissa \u2013 latvialaisia poliittisia pakolaisia Suomessa<\/p>\n\n\n\n<p>Marjo Mela, Latvialaistaustaiset Suomessa noin vuoteen 1940<\/p>\n\n\n\n<p>Jouko Talonen, Suomen ja Latvian evankelis-luterilaisten kirkkojen suhteet 1918\u20131940<\/p>\n\n\n\n<p>Kari Alenius, Under oppression to national prosperity \u2013 The image of Latvia in the Finnish media in the interwar period<\/p>\n\n\n\n<p>\u0112riks J\u0113kabsons, The Independent Latvia and the Main Challenges of Latvian Foreign Policy, 1918\u20131940: An Overview<\/p>\n\n\n\n<p>Kari Alenius, \u201cKyll\u00e4\u201d yhteisty\u00f6lle, \u201cEi\u201d liittoutumiselle. Latvia Suomen ulkopolitiikassa maailmansotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-column is-vertically-aligned-center is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:33.33%\">\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"707\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/12\/SHS_84_kansi-707x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1602\" srcset=\"https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/12\/SHS_84_kansi-707x1024.jpg 707w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/12\/SHS_84_kansi-207x300.jpg 207w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/12\/SHS_84_kansi-768x1112.jpg 768w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/12\/SHS_84_kansi-1060x1536.jpg 1060w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/12\/SHS_84_kansi-1414x2048.jpg 1414w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/12\/SHS_84_kansi-8x12.jpg 8w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/12\/SHS_84_kansi-298x432.jpg 298w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/12\/SHS_84_kansi-400x579.jpg 400w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/12\/SHS_84_kansi-scaled.jpg 1767w\" sizes=\"auto, (max-width: 707px) 100vw, 707px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-css-opacity is-style-wide\" \/>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-columns is-layout-flex wp-container-core-columns-is-layout-9d6595d7 wp-block-columns-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:66.66%\"><style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_ff6b95-0e, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_ff6b95-0e[data-kb-block=\"kb-adv-heading_ff6b95-0e\"]{font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_ff6b95-0e mark, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_ff6b95-0e[data-kb-block=\"kb-adv-heading_ff6b95-0e\"] mark{font-style:normal;color:#f76a0c;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}<\/style>\n<h2 class=\"kt-adv-heading_ff6b95-0e wp-block-kadence-advancedheading\" data-kb-block=\"kb-adv-heading_ff6b95-0e\"><strong>Studia Historica Septentrionalia 85<\/strong><\/h2>\n\n\n<style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_ebada7-44, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_ebada7-44[data-kb-block=\"kb-adv-heading_ebada7-44\"]{font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_ebada7-44 mark, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_ebada7-44[data-kb-block=\"kb-adv-heading_ebada7-44\"] mark{font-style:normal;color:#f76a0c;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}<\/style>\n<h3 class=\"kt-adv-heading_ebada7-44 wp-block-kadence-advancedheading\" data-kb-block=\"kb-adv-heading_ebada7-44\"><strong>Maria Julku: Vallan ja tiedon rajamailla. Kruunun ja Pohjanmaan k\u00e4skynhaltijoiden vallank\u00e4ytt\u00f6 1600-luvun alussa<\/strong><\/h3>\n\n\n<style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_a401a4-ee, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_a401a4-ee[data-kb-block=\"kb-adv-heading_a401a4-ee\"]{font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_a401a4-ee mark, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading_a401a4-ee[data-kb-block=\"kb-adv-heading_a401a4-ee\"] mark{font-style:normal;color:#f76a0c;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}<\/style>\n<h3 class=\"kt-adv-heading_a401a4-ee wp-block-kadence-advancedheading\" data-kb-block=\"kb-adv-heading_a401a4-ee\"><strong>Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi 2022, 333 s.<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>K\u00e4skynhaltijat, maaherrojen edelt\u00e4j\u00e4t, edustivat Ruotsin valtakunnan eri kolkissa kruunun valtaa. Laajassa historiallisessa Pohjanmaan maakunnassa k\u00e4skynhaltija alkoi toimia ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 1600-luvun alussa. Kruunun mielenkiinto kohdistui juuri tuona aikana valtakunnan pohjoisosiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Teos k\u00e4sittelee k\u00e4skynhaltijoiden ja kruunun vallank\u00e4yt\u00f6n mahdollisuuksia pohjoisella reuna-alueella. Kohdehenkil\u00f6in\u00e4 ovat kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 k\u00e4skynhaltijaa, Isak Behm ja Erik Hare. Heille annettiin teht\u00e4v\u00e4ksi rakennuttaa Oulun ja Kajaanin linnat sek\u00e4 panna toimeen sotaretket J\u00e4\u00e4meren ja Vienanmeren rannoille.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimus kytkeytyy keskusteluihin yksil\u00f6n roolista hallinnossa, paikallisen vuorovaikutuksen merkityksest\u00e4 sek\u00e4 tiedon roolista. Aikaisemmassa tutkimuksessa v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle j\u00e4\u00e4neet k\u00e4skynhaltijoiden rooli, 1600-luvun alku ja pohjoisen reuna-alueen hallinnollinen asema valottuvat tutkimuksen kautta.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:33.33%\">\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"698\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/04\/SHS-85-kansikuva-698x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1628\" srcset=\"https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/04\/SHS-85-kansikuva-698x1024.jpg 698w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/04\/SHS-85-kansikuva-204x300.jpg 204w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/04\/SHS-85-kansikuva-768x1127.jpg 768w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/04\/SHS-85-kansikuva-1047x1536.jpg 1047w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/04\/SHS-85-kansikuva-1396x2048.jpg 1396w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/04\/SHS-85-kansikuva-8x12.jpg 8w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/04\/SHS-85-kansikuva-298x437.jpg 298w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/04\/SHS-85-kansikuva-400x587.jpg 400w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/04\/SHS-85-kansikuva-scaled.jpg 1745w\" sizes=\"auto, (max-width: 698px) 100vw, 698px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity is-style-wide\" \/>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-columns is-layout-flex wp-container-core-columns-is-layout-9d6595d7 wp-block-columns-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:66.66%\">\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Studia Historica Septentrionalia 86<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Kari Alenius &amp; Saulius Kaubrys (toim.): 100 Years of Diplomatic Relations between Lithuania and Finland<\/h3>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi 2022, 211 s.<\/h3>\n\n\n\n<div style=\"height:11px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<p>On October 14, 2021, one hundred years had passed since the establishment of diplomatic relations between Lithuania and Finland. A history conference was held on October 12, 2021, in Helsinki to celebrate the centenary. The organizers were the Faculty of Humanities of the University of Oulu, the Faculty of History of the University of Vilnius, Donelaitis-seura, the Lithuanian Embassy to Finland, and the Finnish Embassy to Lithuania. This compilation brings together the presentations given at the history conference that have been expanded and updated into scientific articles. In addition to them, two invited articles complete the whole.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Articles:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kari Alenius &amp; Saulius Kaubrys, Connected by Geopolitical Location, Separated by Distance: Main Lines of Development of Relations between Lithuania and Finland<\/p>\n\n\n\n<p>Jyrki Paloposki, Relations Between Lithuania and Finland in the Early Decades of the 20th Century<\/p>\n\n\n\n<p>Vilma Bukait\u0117, Between Tending and Avoiding to Cooperate: The Dynamics of Lithuanian Political Relations with Finland, 1919\u20131922<\/p>\n\n\n\n<p>Andrius Grodis, Great Britain\u2019s Baltic Policy and Lithuanian\u2013Finnish Relations, 1918\u20131925<\/p>\n\n\n\n<p>Saulius Kaubrys, The 1928 Lithuanian-Finnish Provisional Trade Agreement: Between Expectations and Opportunities<\/p>\n\n\n\n<p>Jaakko Olavi Antila, Professor Vilius Gaigalaitis, King Gustav II Adolf of Sweden, and the Emerging Evangelical Theological Interaction between Finland and Lithuania, 1927\u20131936<\/p>\n\n\n\n<p>Isa Tolonen, A Study of Lithuanian and Finnish Wartime Correspondence 1939\u20131945<\/p>\n\n\n\n<p>Kari Alenius, Rediscovered after Gradual Oblivion: Lithuania in Finnish Literature during the Cold War<\/p>\n\n\n\n<p>Dalia Bukelevi\u010di\u016bt\u0117, The First Decade of Lithuanian-Finnish Bilateral Relations 1990\u20132000: Challenges and Opportunities<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:33.33%\">\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"687\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/11\/SHS86_kansikuva.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1662\" srcset=\"https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/11\/SHS86_kansikuva.jpg 687w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/11\/SHS86_kansikuva-206x300.jpg 206w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/11\/SHS86_kansikuva-8x12.jpg 8w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/11\/SHS86_kansikuva-298x434.jpg 298w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/11\/SHS86_kansikuva-400x582.jpg 400w\" sizes=\"auto, (max-width: 687px) 100vw, 687px\" \/><\/figure>\n\n\n<style>#kt-layout-id_f9af31-cb > .kt-row-column-wrap{align-content:start;}:where(#kt-layout-id_f9af31-cb > .kt-row-column-wrap) > .wp-block-kadence-column{justify-content:start;}#kt-layout-id_f9af31-cb > .kt-row-column-wrap{column-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);row-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);padding-top:var( --global-kb-row-default-top, 25px );padding-bottom:var( --global-kb-row-default-bottom, 25px );padding-top:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);padding-bottom:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);grid-template-columns:minmax(0, 1fr);}#kt-layout-id_f9af31-cb > .kt-row-layout-overlay{opacity:0.30;}@media all and (max-width: 1024px){#kt-layout-id_f9af31-cb > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 1fr);}}@media all and (max-width: 767px){#kt-layout-id_f9af31-cb > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 1fr);}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-rowlayout alignnone\"><div id=\"kt-layout-id_f9af31-cb\" class=\"kt-row-layout-inner kt-layout-id_f9af31-cb\"><div class=\"kt-row-column-wrap kt-has-1-columns kt-gutter-default kt-v-gutter-default kt-row-valign-top kt-row-layout-equal kt-tab-layout-inherit kt-m-colapse-left-to-right kt-mobile-layout-row\"><style>.kadence-column_cdafd0-3d > .kt-inside-inner-col{border-top-width:0px;border-right-width:0px;border-bottom-width:0px;border-left-width:0px;}.kadence-column_cdafd0-3d > .kt-inside-inner-col,.kadence-column_cdafd0-3d > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column_cdafd0-3d > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column_cdafd0-3d{position:relative;}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column inner-column-1 kadence-column_cdafd0-3d\"><div class=\"kt-inside-inner-col\"><\/div><\/div>\n<\/div><\/div><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity is-style-wide\" \/>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-columns is-layout-flex wp-container-core-columns-is-layout-9d6595d7 wp-block-columns-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:66.66%\">\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Studia Historica Septentrionalia 87<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Matti Leivisk\u00e4: Kyr\u00f6l\u00e4isten juuret. Nimist\u00f6historiallinen tutkimus Kyr\u00f6njokilaakson asutuksesta keskiajalta 1600-luvulle<\/h3>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi 2022, 655 s.<\/h3>\n\n\n\n<div style=\"height:16px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<p>Kyr\u00f6njokilaakso muodosti jo esihistoriallisella ajalla nykyisen Etel\u00e4-Pohjanmaan maakunnan ydinalueen. Rautakaudella siell\u00e4 oli koko Suomen mittakaavassa harvinaisen voimakas ja rikas asutuskeskittym\u00e4. Viikinkiajan alussa Kyr\u00f6njokilaakson rikas asutus n\u00e4ytt\u00e4isi kuitenkin hiipuneen, ja arkeologisten l\u00f6yt\u00f6jen v\u00e4h\u00e4isyyden vuoksi on jopa ep\u00e4ilty, ett\u00e4 alue autioitui kokonaan 800-luvun kuluessa. Yksi Suomen asutushistorian kiistellyimpi\u00e4 kysymyksi\u00e4 on pitk\u00e4\u00e4n ollut se, onko asutus jatkunut Kyr\u00f6njokilaaksossa katkeamatta esihistorialliselta ajalta l\u00e4htien vai asutettiinko alue kokonaan uudelleen keskiajan kuluessa.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 teos k\u00e4sittelee Kyr\u00f6njokilaakson asutuksen varhaisvaiheita ja kehityst\u00e4 keskiajalta 1600-luvulle ulottuvalla ajanjaksolla. Tutkimuksen l\u00e4htein\u00e4 on k\u00e4ytetty kahta laajaa aineistoa. Ensimm\u00e4isen muodostavat vanhat asiakirjal\u00e4hteet, etenkin vanhat verotusasiakirjat, joita on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 runsaasti 1540-luvulta l\u00e4htien. Toisen l\u00e4hdeaineiston muodostaa alueen vanhin nimist\u00f6 eli pit\u00e4j\u00e4nnimet, kyl\u00e4nnimet, talonnimet, henkil\u00f6nnimet ja luontonimet, joita on verrattu koko suomalaisen kielialueen nimist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p>Vanhimpien asiakirjatietojen perusteella Kyr\u00f6njokilaaksossa oli jo 1540-luvulla vankka ja vakiintunut asutus, joka ulottui aivan latvavesille saakka. T\u00e4llainen asutus ei ole voinut synty\u00e4 hetkess\u00e4, vaan sen t\u00e4ytyy olla huomattavan vanhaa, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n keskiaikaista tai viel\u00e4kin vanhempaa. Asutuksen vanhin ydinalue sijoittuu samalle seudulle, johon my\u00f6s rautakautinen asutus keskittyi. Kyr\u00f6njokilaakson nimist\u00f6st\u00e4 voidaan erottaa useita eri-ik\u00e4isi\u00e4 ja eri alkuper\u00e4\u00e4 olevia kerrostumia, jotka avaavat uusia n\u00e4kymi\u00e4 jokilaakson pitk\u00e4\u00e4n ja monivaiheiseen asutushistoriaan.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:33.33%\"><style>.kb-image_9bd59e-65 .kb-image-has-overlay:after{opacity:0.3;}<\/style>\n<figure class=\"wp-block-kadence-image kb-image_9bd59e-65 size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"705\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/11\/SHS-87_kansikuva-705x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"kb-img wp-image-1683\" srcset=\"https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/11\/SHS-87_kansikuva-705x1024.jpg 705w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/11\/SHS-87_kansikuva-207x300.jpg 207w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/11\/SHS-87_kansikuva-768x1115.jpg 768w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/11\/SHS-87_kansikuva-8x12.jpg 8w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/11\/SHS-87_kansikuva-298x433.jpg 298w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/11\/SHS-87_kansikuva-400x581.jpg 400w, https:\/\/www.pshy.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/11\/SHS-87_kansikuva.jpg 1033w\" sizes=\"auto, (max-width: 705px) 100vw, 705px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Muut julkaisut 2019\u2013 Studia Historica Septentrionalia 82 Kari Alenius, Maija Kallinen &amp; Maria Julku (toim.): Tieto vai mielikuvat? Kohtaamiset, representaatiot ja yhteis\u00f6t<\/p>\n<p class=\"link-more\"><a class=\"myButt \" href=\"https:\/\/www.pshy.fi\/?page_id=202\">Read More<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":36,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-202","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pshy.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/202","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pshy.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pshy.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pshy.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/36"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pshy.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=202"}],"version-history":[{"count":36,"href":"https:\/\/www.pshy.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/202\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1708,"href":"https:\/\/www.pshy.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/202\/revisions\/1708"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pshy.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=202"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}