Studia Historica Septentrionalia 48
Kari Alenius, Anita Honkala & Sinikka Wunsch (toim.), Itämeren itälaidalla. Näkökulmia identiteetin ja yhteistyön historiaan. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi 2006, 206 s. Mv-kuvitus.

Oulun yliopistossa järjestettiin joulukuun 9. päivänä vuonna 2005 Suomen ja Baltian maiden historian tutkijaseminaari. Seminaariin osallistui parikymmentä tutkijaa. Itämeren itälaidalla. Näkökulmia identiteetin ja yhteistyön historiaan -teoksen artikkelit pohjautuvat seminaarissa pidettyihin esitelmiin ja esillä olleisiin postereihin.

Seminaarin teemoina olivat Suomen ja Baltian maiden identiteetti, ulkosuhteet ja keskinäinen yhteistyö. Tutkimusaiheet ulottuvat ajallisesti ensimmäisen kristillisen vuosisadan puolivälistä 2000-luvun alkuun, maantieteellisesti Suomesta Liettuaan ja Puolaan saakka.

Temaattisesti aiheet jakaantuvat neljään alakokonaisuuteen. Yhden ryhmän muodostavat aiheet, joissa painopiste on Suomen ja Baltian maiden kulttuuripiirteiden ja identiteetin tutkimisessa joko ulkopuolisin silmin tai alueen omien asukkaiden näkökulmasta. Toinen painopistealue liittyy Suomen ja Baltian maiden keskinäiseen yhteistyöhön ja alueen sisäiset rajat ylittäviin ammatillisiin kysymyksiin. Kolmas aihealue ovat sotilaalliseen historiaan liittyvät aiheet. Neljäs ryhmä koostuu koko tutkimuskenttää ja kaikkia näkökulmia läpileikkaavista historiografisista ja tutkimuksen nykytilaa luotaavista artikkeleista.

Sisällysluettelo:

Alkusanat

1 Omin ja vierain silmin

Timo Sironen, Huomioita Tacituksen balttilaiseen Aestii-heimoon ja itämerensuomalaisiin kansanheimoihin liittyvistä maininnoista (Germania 45–46)

Riitta Mäkinen, Baltia ja Pohjoismaat suomalaisten vaihtoehtoisina pan‑identiteetteinä maailmansotien välisenä aikana

Kari Alenius, Neljä tapaa valikoida historiaa ja osoittaa edistyksellisyyttä. Baltian maiden ja Suomen postaalinen imago 1918–1940

Tiina Metso, Saksalaisen vaikutuksen väheneminen Tarton eestiläisissä korporaatioissa 1930-luvulla

Sinikka Wunsch, "Suomi ei ole mikään Baltian maa." Suhtautuminen Baltian maihin suomalaisten sanomalehtien poliittisessa kirjoittelussa 1939-1940.
Summary: Sinikka Wunsch, “Finland is not a Baltic State!”. The Baltic States in the Finnish newspapers in summer 1939 and 1940.

Heidi Kurvinen, "Äiti on talomme perusta, isä sen katto". Nainen Nöukogude/Eesti Naine -lehden kansallismielisessä kirjoittelussa vuosina 1988–1991

Rein Ruutsoo, Baltic States and Northern Dimension

II Rajanylityksiä

Markku Mäkivuoti, Suomen ja Baltian rautakautiset yhteydet

Heikki Rantatupa, Maanmittarit kruunun asialla Virossa ja Liivinmaalla Ruotsin suurvaltakaudella

Anita Honkala, Baltian ja Suomen kemian tutkimuksen verkostot 1800-luvun lopulla

Heikki Roiko-Jokela, North-ostrobothnian University Student Generations as Bridge Builders of Finland

III Sotilasalan kontaktit

Jussi Jalonen, Keisarin puolesta. Suomen kaartin sotaretki Puolaan 1831

Jarkko Kemppi, Suomalaisen ja virolaisen sotataidon erot vuosina 1918-1920

Aapo Roselius, "Veri on vettä sakeampaa" – Suomen ja Viron
rintamamiesjärjestöjen kehitys ja yhteydet

Seppo Vepsäläinen, Virolaisten liittyminen Neuvostoliiton ja Saksan alaisiin aseellisiin joukkoihin kesään 1942 mennessä

Markus Anaja, Vapaaehtoisesti Viron maanpuolustusta tukemassa. Esimerkkejä yksityishenkilöiden toiminnasta vuosina 1990—1994

Toomas Väli, National Minorities in Estonian Army in 1920 and 2000

IV Tutkimus ennen ja nyt

Jouko Talonen, Ludvigs Adamovics as Latvian Church Historian

Marjo Mela, Latvian historian tutkimuksesta Suomessa

Kalervo Hovi, Mitä Virossa ja Latviassa tutkitaan