Historian selkosilla on professori Jouko Vahtolan kunniaksi julkaistu juhlakirja. Teos on monipuolinen läpileikkaus historian tutkimuskentästä, voisi sanoa koillismaalaisittain ”selkosista”, avarista sydänmaista, jonne mahtuu puskemaan töitä kuitenkaan eksymättä päämäärättömästi horisontin taakse. Kalle Päätaloa mukaillen menneisyyden perinteet ovat voineet hukkua selkosten kätköihin, mutta sieltä ne voidaan löytää ja selvittää historiantutkimuksen menetelmin. Juhlakirjan 40 artikkelin kirjoittajat ovat Joukon tutkijakollegoita ja hänen väitelleitä oppilaitaan. Teemat heijastelevat Joukon tutkimusintressejä: asutus- ja nimistöhistoriaa, sotaa ja politiikkaa, talous- ja yhteiskuntahistoriaa sekä sivistysrientoja ja uskontohistoriaa.
Pohjoisuus on yksi olennainen nimittäjä juhlakirjassa, mikä sopii erinomaisesti myös Joukon pitkään työsarkaan Oulun yliopistossa Suomen ja Skandinavian historian professorina. Pohjois-Suomi on ollut hänen keskeinen tutkimuskenttänsä ja samalla Oulun historiatieteiden vankka painoala, josta lukuisat pro gradu -töiden tekijät ja jatko-opiskelijat ovat saaneet tutkimusaiheensa. Vahtolan johdolla luotu pohjoisen historian tutkimus on muodostanut lujan maaperän, josta on voitu ponnistaa eteenpäin aina kansainvälisille foorumeille saakka. Toimituskunta ymmärsikin, että juhlakirjalle on aihetta, vaikka professori on suhtautunut nihkeästi tämän kaltaisiin huomionosoituksiin. Turhemmistakin asioista on julkaisuja tehty, ja toisaalta Päätaloa vielä siteeraten ”on näessä selkosen maesemissa omat hupisaki.”
Juhlakirjan välityksellä toimituskunta, kirjoittajat ja tabula gratulatoriaan osallistuneet haluavat onnitella Jouko Vahtolaa hänen pitkästä, monipuolisesta ja ansiokkaasta tutkimus- ja opetustyöstään ja osallistumisestaan yhteiskunnallisiin tehtäviin.
Artikkelit:
Varhaishistoria ja nimistö
Jari Okkonen, Muinaistutkimuksia Syötteen kansallispuistossa
Juhani Kostet, Erikoisia turkulaisia nimiä vuosisatojen takaa
Pentti Koivunen, ”Oulun muinainen sisäsatama – puita ja pulinaa”
Marketta Harju-Autti, Tornionjoen saarilta pohjoisiin koiriin – Hyrynsalmelta Utsjoelle. Nimistöaiheiset opinnäytteet ja
nimistöntallennus Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen
oppiaineissa vuosina 1968 – 2010
Sota ja politiikka
Matti Lackman, Sven Östen Unander – krigsfångars nordliga hjälpare Konsul Unander hjälpte krigsfångar från Murmanbanan genom finska
skogar till Sverige under första världskriget
Marko Hautala, Valkoisen vallan aaveita. Sisällissodan monta
totuutta
Turo Manninen, Yrjö Mäkelinin perheen elämää
Kari Alenius, Heimosotaa Länsi-Inkerissä 1919
Eero Elfvengren, Viipurin valtaus 1918 ja 1941. Sotatoimien
vertailua
Heikki Roiko-Jokela, Itäkarjalaiset ja inkeriläiset Akateemisen
Karjala-Seuran heimo- ja suomalaisuustyön kohteena 1920- ja
1930-luvulla
Petri Karonen, Pitkä parlamentti ja rauhankriisi toisen
maailmansodan jälkeen
Lasse Lehtinen, Kaksi Kekkosta
Kirsi Kuusikko, Eduskunnan oikeusasiamies politiikan aallokoissa
toisen maailmansodan jälkeen
Talous ja yhteiskunta
Reijo Heikkinen, Kajaanin seudun varhaisvaiheet – Kajaanin
kaupunki 360 vuotta
E. I. Kouri, Health Care and Poor Relief in Finland 1700 – 1900
Ritva Kylli, Säätyläiset Saamenmaalla
Matti Mäntylä, Niittyjen merkitys uudisasutuksessa Pyhäjoen pitäjän Haapajärven kappeliseurakunnassa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun
alussa
Matti Salo, Venäjän yhteyteen siirtymisen ja Venäjän kaupan
vaikutukset Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen maatalouteen autonomian
ajalla
Olavi K. Fält, Pohjoinen haaste – Japanissa ilmestyneen brittiläisen lehdistön näkemykset Hokkaidon asuttamisesta ja kehittämisestä
vuoden 1868 Meiji-restauraation jälkeisessä tilanteessa
Niko Hänninen, Vuosisata metsätöitä Taivalkoskella – Taivalkosken vesisahan ajasta Päätalon ”nuoruuden savotoihin”
Samppa Rohkimainen & Seija Jalagin, Puun ja kuoren välissä – Pistojärven ihmiset ja asiakirjat 1919 – 1922
Ilkka Nummela, Merkityksetön löytö – I. G. Farbenindustrie ja
Petsamon nikkeli 1930-luvun alkupuolella
Henry Oinas-Kukkonen, Pohjoissuomalaiset talvisodan pakolaiset
Alaskan pelastaviksi uudisasukkaiksi
Sinikka Wunsch, Asutustoiminta 1900-luvulla – historiaa ja arviointia Pudasjärven näkökulmasta
Sivistys ja kirkko
Maija Kallinen, Inkunaabeleita Oulussa
Mauno Hiltunen,”Joka myyttiin tarttuu, se myyttiin hukkuu?”
Myytit Lapin valloituksesta ja pakomyytin synty
Kaarlo Arffman, Sara Wacklinin tarinat – ikkuna kustavilaisen ajan
Oulun uskonnollisuuteen?
Maria Lähteenmäki, Lappi meritoi tutkijat – tutkijat suomalaistivat
Lapin – Suomen pohjoista koskeva kansallinen lukemisto 1800-luvulla
Mervi Koskela Vasaru, Huomioita 1800-luvun historiankirjoituksen näkemyksistä Suomen esihistoriallisiin asukkaisiin liittyen
Irma Sorvali, Suomen kielen puolesta. Pohjalaisen osakunnan
muistolahja kuraattorilleen 1834
Seppo Zetterberg, Minna Canth ja Erkon veljekset
Paula Rossi, Oulun merikoulusta maailmalle
Tytti Isohookana-Asunmaa, Perunaa vai hienompaa ruokaa? Kotitalousopetuksen vaikea alku Oulun seudulla
Heini Hakosalo, Seija Jalagin, Marianne Junila & Heidi Kurvinen, Voimakentillä – Naiset neljässä ammattikunnassa 1900-luvun
Suomessa
Matti Enbuske, Romani Lapin lasten opettajana: katekeetta K. F. Lindströmin elämä (1855 – 1926) akkulturaation näkökulmasta
Hannu Mustakallio, Pohjoisen hiippakunnan papit opintomatkoilla ulkomailla vuosina 1908 – 1914
Veli-Pekka Lehtola, Lapin Sivistysseura ja saamenystävät
1930-luvulla
Jouko Talonen, ”Pohjoinen maa” (Sak. 6:8) Suomen vanhoillislestadiolaisuuden itseymmärryksen ja eksklusivismin
argumenttina 1960 – 1979
