Muut julkaisut 2019–
Studia Historica Septentrionalia 82
Kari Alenius, Maija Kallinen & Maria Julku (toim.): Tieto vai mielikuvat? Kohtaamiset, representaatiot ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa
Tässä teoksessa tarkastellaan tiedon ja mielikuvien välisiä suhteita ja vaikuttamispyrkimyksiä historian eri tilanteissa. Artikkelit on jaettu kahteen temaattiseen ryhmään. Ensimmäisessä osassa pohditaan eri näkökulmista, miten mielikuvat ovat syntyneet, miten niitä on tuotettu tai miten ne ovat kehittyneet ajan kuluessa. Miksi mielikuvat tietystä ihmisryhmästä ovat olleet juuri tietynlaisia? Avainsanoja ovat identiteetti, toiseus, globaalisuus, viholliskuva. Teoksen toisessa osassa korostuvat tiedon hallinta ja vaikuttaminen, jolloin painopiste on siinä, miten tietoa ja mielikuvia on käytetty vaikuttamispyrkimyksessä. Avainsanoja ovat retoriikka, suostuttelu, propaganda, sensuuri. Eri aikakausia ja maantieteellisiä alueita käsittelevät artikkelit, joissa liikutaan niin makro- kuin mikrotasollakin, tuovat näkökulmia tiedon ja mielikuvien keskinäiseen suhteeseen. Artikkelien kautta havainnollistuvat historiallisessa kontekstissa ne moninaiset tavat, joilla tämä monimutkainen suhde on vaikuttamassa kaikessa ihmisen toiminnassa.
Artikkelit / Articles
Kari Alenius, Maija Kallinen & Maria Julku, Tieto vai mielikuvat? – Johdatus käsitteisiin ja niiden keskinäiseen suhteeseen
I Mielikuvat toisista
Kari Alenius, Toiveiden dominanssi: virolaisen kansallisen eliitin mielikuvat ja tieto Suomesta (1850–1917)
Olavi K. Fält, Globalisaatio ja toiseus: japanikuva suomalaisen identiteetin voimavarana 1800-luvun lopulla ja 1990-luvulla
Hannu-Pekka Kangas, Heroes and hordes – representations of Finland and the Soviet Union in Spanish newspapers during the Winter War, 1939–1940
Hanna Aranne, Yhteisten viholliskuvien vaikutus Suomen tunnustaessa Mantšukuo itsenäiseksi valtioksi
Sanna Kristiina Salo, Media and the birth of our enemy. The images of Communism in two Italian weekly papers 1950–1953
Antti Heikkinen, Adolf Hitler: historian tuntematon epäpersoona
II Tiedon hallinta ja vaikuttaminen
Timo Sironen, Propaganda roomalaisten ja sabellilaisten kansanheimojen vastakkainasettelutilanteissa 300-luvulta 80-luvulle eaa
Maria Julku, ”For your own benefit and defence.” Persuading Peasants to Participate in Castle Building in Early Modern Ostrobothnia
Henry Oinas-Kukkonen, Geishat ja ”toiset” naiset amerikkalaisille miehityssotilaille kuvattuina
Pekka Tuomikoski, Mitkä rintamakirjeenvaihtajien lehtiartikkelit sensuroitiin ja miksi?
Annariina Seppänen, ”Perustajaisämme eivät halunneet Amerikasta sosialistista valtiota.” – Sosialismin merkitykset Yhdysvaltain republikaani- ja demokraattipuolueiden esivaaliväittelyretoriikassa vuosina 1999–2016
Roman Hautala, The Fictional Tatar Massacre of Greeks in Sudak (Crimea) in 1278: The Problem of Forced Interpretation of a Single Source (unus testis)
Studia Historica Septentrionalia 83
Jouko Talonen: Evangelical Lutheran Theology in Latvia from 1920 to 1940
Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys ry, Rovaniemi 2021, 229 s.
The first period of independence (1918–1940) was one of enormous socio-economic and cultural development in Latvia. The establishment of a national university in 1919 was a decisive step in the academic work and educational life of the newly independent Latvia. In 1920 the Faculty of Theology was established at the University of Latvia. Despite its success in creating a national Latvian theology, the faculty was unable to unite all the theologians of Latvia. The two most important factors in this process were the controversy between liberal and conservative theology and the ethnic conflicts within the Lutheran Church.
Professor Jouko Talonen, a specialist in the church history of Latvia, gives a detailed picture of the history of Latvian Evangelical Lutheran theology in the interwar period. Professor Talonen has researched the history of Latvian theology since the 1990s.
Studia Archaeologica Septentrionalia 7
Marika Hyttinen: Ajan multaamat muistot. Historiallisen arkeologian tutkimus Oulun Pikisaaren pikiruukista, ruukkiyhteisöstä ja maailmankuvasta 1640-luvulta 1890-luvulle
Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys ry, Rovaniemi 2021, 242 s.
Ajan multaamat muistot – historiallisen arkeologian tutkimus Oulun Pikisaaren pikiruukista, ruukkiyhteisöstä ja maailmankuvasta 1640-luvulta 1890-luvulle -teos käsittelee Oulun Pikisaaren ensimmäistä teollisuuslaitosta ja siellä toiminutta yhteisöä arkeologisen lähdeaineiston ja kirjallisten lähteiden kautta muistin, muistamisen ja unohtamisen käsitteitä hyödyntäen. Tutkimuksessa selvitetään varhaismodernin teollisuuslaitoksen toimintaa, tuotantoa sekä elinkaarta aina laitoksen perustamisesta toiminnan loppumiseen. Pikiruukissa toimineen yhteisön arkea, maailmankuvaa ja sen muutosta tarkastellaan varhaismodernilta ajalta modernin ajan kynnykselle.
Arkeologisissa tutkimuksissa pikiruukkialueelta löydettyjä rakennejäännöksiä ja esineitä tulkitaan materiaalisena muistina menneestä teollisuuslaitoksesta ja siellä toimineesta yhteisöstä. Millainen menneisyys rakentuu materiaalisen muistin – ajan multaamien muistojen – kautta unohdetusta pikiruukista ja ruukkiyhteisöstä nykyisyydestä käsin tulkittuna? Sosiaalisen muistin kautta selvitetään pikiruukkiyhteisöä ja sen jatkuvuutta koskevia kysymyksiä, kuten esimerkiksi naisten roolia ja merkitystä yhteisössä sekä sitä, miten aikalaiset suhtautuivat pikisaarelaisiin ja pikiruukkilaisiin. Pikisaaren merkityksiä ja identiteettiä käsitellään paikan muistin kautta. Tutkimustulokset painottavat saaren erityisyyttä oululaisille ja kertovat identiteetin erityisenä paikkana siirtyneen jatkumona menneisyydestä nykyisyyteen.
Studia Historica Septentrionalia 84
Kari Alenius & Valters Ščerbinskis (toim.): Näkökulmia latvialais-suomalaisiin suhteisiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä – Perspectives on Latvian-Finnish Relations in the Early 20th Century
Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi 2021, 145 s.
26.1.2021 tuli kuluneeksi sata vuotta Latvian ja Suomen diplomaattisuhteiden solmimisesta. Satavuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin 4.2.2021 kaksiosainen virtuaalitapahtuma, joka koostui paneelikeskustelusta ja historiaseminaarista. Tähän kokoomateokseen on koottu historiaseminaarissa pidetyt esitelmät, jotka on laajennettu ja päivitetty tieteellisiksi artikkeleiksi.
Artikkelit:
Kristīne Našeniece, Opening (video) address: University of Oulu seminar “Perspectives on Latvian-Finnish Relations in the Early 20th Century
Kari Alenius, Latvia, Finland, and approaches to relations between small countries
Markku Mattila, Repressio Itämeren maakunnissa – latvialaisia poliittisia pakolaisia Suomessa
Marjo Mela, Latvialaistaustaiset Suomessa noin vuoteen 1940
Jouko Talonen, Suomen ja Latvian evankelis-luterilaisten kirkkojen suhteet 1918–1940
Kari Alenius, Under oppression to national prosperity – The image of Latvia in the Finnish media in the interwar period
Ēriks Jēkabsons, The Independent Latvia and the Main Challenges of Latvian Foreign Policy, 1918–1940: An Overview
Kari Alenius, “Kyllä” yhteistyölle, “Ei” liittoutumiselle. Latvia Suomen ulkopolitiikassa maailmansotien välisenä aikana
Studia Historica Septentrionalia 85
Maria Julku: Vallan ja tiedon rajamailla. Kruunun ja Pohjanmaan käskynhaltijoiden vallankäyttö 1600-luvun alussa
Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi 2022, 333 s.
Käskynhaltijat, maaherrojen edeltäjät, edustivat Ruotsin valtakunnan eri kolkissa kruunun valtaa. Laajassa historiallisessa Pohjanmaan maakunnassa käskynhaltija alkoi toimia ensimmäistä kertaa 1600-luvun alussa. Kruunun mielenkiinto kohdistui juuri tuona aikana valtakunnan pohjoisosiin.
Teos käsittelee käskynhaltijoiden ja kruunun vallankäytön mahdollisuuksia pohjoisella reuna-alueella. Kohdehenkilöinä ovat kaksi ensimmäistä käskynhaltijaa, Isak Behm ja Erik Hare. Heille annettiin tehtäväksi rakennuttaa Oulun ja Kajaanin linnat sekä panna toimeen sotaretket Jäämeren ja Vienanmeren rannoille.
Tutkimus kytkeytyy keskusteluihin yksilön roolista hallinnossa, paikallisen vuorovaikutuksen merkityksestä sekä tiedon roolista. Aikaisemmassa tutkimuksessa vähemmälle huomiolle jääneet käskynhaltijoiden rooli, 1600-luvun alku ja pohjoisen reuna-alueen hallinnollinen asema valottuvat tutkimuksen kautta.
Studia Historica Septentrionalia 86
Kari Alenius & Saulius Kaubrys (toim.): 100 Years of Diplomatic Relations between Lithuania and Finland
Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi 2022, 211 s.
On October 14, 2021, one hundred years had passed since the establishment of diplomatic relations between Lithuania and Finland. A history conference was held on October 12, 2021, in Helsinki to celebrate the centenary. The organizers were the Faculty of Humanities of the University of Oulu, the Faculty of History of the University of Vilnius, Donelaitis-seura, the Lithuanian Embassy to Finland, and the Finnish Embassy to Lithuania. This compilation brings together the presentations given at the history conference that have been expanded and updated into scientific articles. In addition to them, two invited articles complete the whole.
Articles:
Kari Alenius & Saulius Kaubrys, Connected by Geopolitical Location, Separated by Distance: Main Lines of Development of Relations between Lithuania and Finland
Jyrki Paloposki, Relations Between Lithuania and Finland in the Early Decades of the 20th Century
Vilma Bukaitė, Between Tending and Avoiding to Cooperate: The Dynamics of Lithuanian Political Relations with Finland, 1919–1922
Andrius Grodis, Great Britain’s Baltic Policy and Lithuanian–Finnish Relations, 1918–1925
Saulius Kaubrys, The 1928 Lithuanian-Finnish Provisional Trade Agreement: Between Expectations and Opportunities
Jaakko Olavi Antila, Professor Vilius Gaigalaitis, King Gustav II Adolf of Sweden, and the Emerging Evangelical Theological Interaction between Finland and Lithuania, 1927–1936
Isa Tolonen, A Study of Lithuanian and Finnish Wartime Correspondence 1939–1945
Kari Alenius, Rediscovered after Gradual Oblivion: Lithuania in Finnish Literature during the Cold War
Dalia Bukelevičiūtė, The First Decade of Lithuanian-Finnish Bilateral Relations 1990–2000: Challenges and Opportunities
Studia Historica Septentrionalia 87
Matti Leiviskä: Kyröläisten juuret. Nimistöhistoriallinen tutkimus Kyrönjokilaakson asutuksesta keskiajalta 1600-luvulle
Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi 2022, 655 s.
Kyrönjokilaakso muodosti jo esihistoriallisella ajalla nykyisen Etelä-Pohjanmaan maakunnan ydinalueen. Rautakaudella siellä oli koko Suomen mittakaavassa harvinaisen voimakas ja rikas asutuskeskittymä. Viikinkiajan alussa Kyrönjokilaakson rikas asutus näyttäisi kuitenkin hiipuneen, ja arkeologisten löytöjen vähäisyyden vuoksi on jopa epäilty, että alue autioitui kokonaan 800-luvun kuluessa. Yksi Suomen asutushistorian kiistellyimpiä kysymyksiä on pitkään ollut se, onko asutus jatkunut Kyrönjokilaaksossa katkeamatta esihistorialliselta ajalta lähtien vai asutettiinko alue kokonaan uudelleen keskiajan kuluessa.
Tämä teos käsittelee Kyrönjokilaakson asutuksen varhaisvaiheita ja kehitystä keskiajalta 1600-luvulle ulottuvalla ajanjaksolla. Tutkimuksen lähteinä on käytetty kahta laajaa aineistoa. Ensimmäisen muodostavat vanhat asiakirjalähteet, etenkin vanhat verotusasiakirjat, joita on käytettävissä runsaasti 1540-luvulta lähtien. Toisen lähdeaineiston muodostaa alueen vanhin nimistö eli pitäjännimet, kylännimet, talonnimet, henkilönnimet ja luontonimet, joita on verrattu koko suomalaisen kielialueen nimistöön.
Vanhimpien asiakirjatietojen perusteella Kyrönjokilaaksossa oli jo 1540-luvulla vankka ja vakiintunut asutus, joka ulottui aivan latvavesille saakka. Tällainen asutus ei ole voinut syntyä hetkessä, vaan sen täytyy olla huomattavan vanhaa, vähintään keskiaikaista tai vieläkin vanhempaa. Asutuksen vanhin ydinalue sijoittuu samalle seudulle, johon myös rautakautinen asutus keskittyi. Kyrönjokilaakson nimistöstä voidaan erottaa useita eri-ikäisiä ja eri alkuperää olevia kerrostumia, jotka avaavat uusia näkymiä jokilaakson pitkään ja monivaiheiseen asutushistoriaan.
