Muut julkaisut 2019–

Studia Historica Septentrionalia 82

Kari Alenius, Maija Kallinen & Maria Julku (toim.): Tieto vai mielikuvat? Kohtaamiset, representaatiot ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa

Tässä teoksessa tarkastellaan tiedon ja mielikuvien välisiä suhteita ja vaikuttamispyrkimyksiä historian eri tilanteissa. Artikkelit on jaettu kahteen temaattiseen ryhmään. Ensimmäisessä osassa pohditaan eri näkökulmista, miten mielikuvat ovat syntyneet, miten niitä on tuotettu tai miten ne ovat kehittyneet ajan kuluessa. Miksi mielikuvat tietystä ihmisryhmästä ovat olleet juuri tietynlaisia? Avainsanoja ovat identiteetti, toiseus, globaalisuus, viholliskuva. Teoksen toisessa osassa korostuvat tiedon hallinta ja vaikuttaminen, jolloin painopiste on siinä, miten tietoa ja mielikuvia on käytetty vaikuttamispyrkimyksessä. Avainsanoja ovat retoriikka, suostuttelu, propaganda, sensuuri. Eri aikakausia ja maantieteellisiä alueita käsittelevät artikkelit, joissa liikutaan niin makro- kuin mikrotasollakin, tuovat näkökulmia tiedon ja mielikuvien keskinäiseen suhteeseen. Artikkelien kautta havainnollistuvat historiallisessa kontekstissa ne moninaiset tavat, joilla tämä monimutkainen suhde on vaikuttamassa kaikessa ihmisen toiminnassa.

Artikkelit / Articles

Kari Alenius, Maija Kallinen & Maria Julku, Tieto vai mielikuvat? – Johdatus käsitteisiin ja niiden keskinäiseen suhteeseen

I Mielikuvat toisista

Kari Alenius, Toiveiden dominanssi: virolaisen kansallisen eliitin mielikuvat ja tieto Suomesta (1850–1917)

Olavi K. Fält, Globalisaatio ja toiseus: japanikuva suomalaisen identiteetin voimavarana 1800-luvun lopulla ja 1990-luvulla

Hannu-Pekka Kangas, Heroes and hordes – representations of Finland and the Soviet Union in Spanish newspapers during the Winter War, 1939–1940

Hanna Aranne, Yhteisten viholliskuvien vaikutus Suomen tunnustaessa Mantšukuo itsenäiseksi valtioksi

Sanna Kristiina Salo, Media and the birth of our enemy. The images of Communism in two Italian weekly papers 1950–1953

Antti Heikkinen, Adolf Hitler: historian tuntematon epäpersoona

II Tiedon hallinta ja vaikuttaminen

Timo Sironen, Propaganda roomalaisten ja sabellilaisten kansanheimojen vastakkainasettelutilanteissa 300-luvulta 80-luvulle eaa

Maria Julku, ”For your own benefit and defence.” Persuading Peasants to Participate in Castle Building in Early Modern Ostrobothnia

Henry Oinas-Kukkonen, Geishat ja ”toiset” naiset amerikkalaisille miehityssotilaille kuvattuina

Pekka Tuomikoski, Mitkä rintamakirjeenvaihtajien lehtiartikkelit sensuroitiin ja miksi?

Annariina Seppänen, ”Perustajaisämme eivät halunneet Amerikasta sosialistista valtiota.” – Sosialismin merkitykset Yhdysvaltain republikaani- ja demokraattipuolueiden esivaaliväittelyretoriikassa vuosina 1999–2016

Roman Hautala, The Fictional Tatar Massacre of Greeks in Sudak (Crimea) in 1278: The Problem of Forced Interpretation of a Single Source (unus testis)

Studia Historica Septentrionalia 83

Jouko Talonen: Evangelical Lutheran Theology in Latvia from 1920 to 1940

Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys ry, Rovaniemi 2021, 229 s.

The first period of independence (1918–1940) was one of enormous socio-economic and cultural development in Latvia. The establishment of a national university in 1919 was a decisive step in the academic work and educational life of the newly independent Latvia. In 1920 the Faculty of Theology was established at the University of Latvia. Despite its success in creating a national Latvian theology, the faculty was unable to unite all the theologians of Latvia. The two most important factors in this process were the controversy between liberal and conservative theology and the ethnic conflicts within the Lutheran Church.

Professor Jouko Talonen, a specialist in the church history of Latvia, gives a detailed picture of the history of Latvian Evangelical Lutheran theology in the interwar period. Professor Talonen has researched the history of Latvian theology since the 1990s.

Studia Archaeologica Septentrionalia 7

Marika Hyttinen: Ajan multaamat muistot. Historiallisen arkeologian tutkimus Oulun Pikisaaren pikiruukista, ruukkiyhteisöstä ja maailmankuvasta 1640-luvulta 1890-luvulle

Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys ry, Rovaniemi 2021, 242 s.

Ajan multaamat muistot – historiallisen arkeologian tutkimus Oulun Pikisaaren pikiruukista, ruukkiyhteisöstä ja maailmankuvasta 1640-luvulta 1890-luvulle -teos käsittelee Oulun Pikisaaren ensimmäistä teollisuuslaitosta ja siellä toiminutta yhteisöä arkeologisen lähdeaineiston ja kirjallisten lähteiden kautta muistin, muistamisen ja unohtamisen käsitteitä hyödyntäen. Tutkimuksessa selvitetään varhaismodernin teollisuuslaitoksen toimintaa, tuotantoa sekä elinkaarta aina laitoksen perustamisesta toiminnan loppumiseen. Pikiruukissa toimineen yhteisön arkea, maailmankuvaa ja sen muutosta tarkastellaan varhaismodernilta ajalta modernin ajan kynnykselle.

Arkeologisissa tutkimuksissa pikiruukkialueelta löydettyjä rakennejäännöksiä ja esineitä tulkitaan materiaalisena muistina menneestä teollisuuslaitoksesta ja siellä toimineesta yhteisöstä. Millainen menneisyys rakentuu materiaalisen muistin – ajan multaamien muistojen – kautta unohdetusta pikiruukista ja ruukkiyhteisöstä nykyisyydestä käsin tulkittuna? Sosiaalisen muistin kautta selvitetään pikiruukkiyhteisöä ja sen jatkuvuutta koskevia kysymyksiä, kuten esimerkiksi naisten roolia ja merkitystä yhteisössä sekä sitä, miten aikalaiset suhtautuivat pikisaarelaisiin ja pikiruukkilaisiin. Pikisaaren merkityksiä ja identiteettiä käsitellään paikan muistin kautta. Tutkimustulokset painottavat saaren erityisyyttä oululaisille ja kertovat identiteetin erityisenä paikkana siirtyneen jatkumona menneisyydestä nykyisyyteen.