Muut julkaisut 2019–
Studia Historica Septentrionalia 82
Kari Alenius, Maija Kallinen & Maria Julku (toim.): Tieto vai mielikuvat? Kohtaamiset, representaatiot ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa
Tässä teoksessa tarkastellaan tiedon ja mielikuvien välisiä suhteita ja vaikuttamispyrkimyksiä historian eri tilanteissa. Artikkelit on jaettu kahteen temaattiseen ryhmään. Ensimmäisessä osassa pohditaan eri näkökulmista, miten mielikuvat ovat syntyneet, miten niitä on tuotettu tai miten ne ovat kehittyneet ajan kuluessa. Miksi mielikuvat tietystä ihmisryhmästä ovat olleet juuri tietynlaisia? Avainsanoja ovat identiteetti, toiseus, globaalisuus, viholliskuva. Teoksen toisessa osassa korostuvat tiedon hallinta ja vaikuttaminen, jolloin painopiste on siinä, miten tietoa ja mielikuvia on käytetty vaikuttamispyrkimyksessä. Avainsanoja ovat retoriikka, suostuttelu, propaganda, sensuuri. Eri aikakausia ja maantieteellisiä alueita käsittelevät artikkelit, joissa liikutaan niin makro- kuin mikrotasollakin, tuovat näkökulmia tiedon ja mielikuvien keskinäiseen suhteeseen. Artikkelien kautta havainnollistuvat historiallisessa kontekstissa ne moninaiset tavat, joilla tämä monimutkainen suhde on vaikuttamassa kaikessa ihmisen toiminnassa.
Artikkelit / Articles
Kari Alenius, Maija Kallinen & Maria Julku, Tieto vai mielikuvat? – Johdatus käsitteisiin ja niiden keskinäiseen suhteeseen
I Mielikuvat toisista
Kari Alenius, Toiveiden dominanssi: virolaisen kansallisen eliitin mielikuvat ja tieto Suomesta (1850–1917)
Olavi K. Fält, Globalisaatio ja toiseus: japanikuva suomalaisen identiteetin voimavarana 1800-luvun lopulla ja 1990-luvulla
Hannu-Pekka Kangas, Heroes and hordes – representations of Finland and the Soviet Union in Spanish newspapers during the Winter War, 1939–1940
Hanna Aranne, Yhteisten viholliskuvien vaikutus Suomen tunnustaessa Mantšukuo itsenäiseksi valtioksi
Sanna Kristiina Salo, Media and the birth of our enemy. The images of Communism in two Italian weekly papers 1950–1953
Antti Heikkinen, Adolf Hitler: historian tuntematon epäpersoona
II Tiedon hallinta ja vaikuttaminen
Timo Sironen, Propaganda roomalaisten ja sabellilaisten kansanheimojen vastakkainasettelutilanteissa 300-luvulta 80-luvulle eaa
Maria Julku, ”For your own benefit and defence.” Persuading Peasants to Participate in Castle Building in Early Modern Ostrobothnia
Henry Oinas-Kukkonen, Geishat ja ”toiset” naiset amerikkalaisille miehityssotilaille kuvattuina
Pekka Tuomikoski, Mitkä rintamakirjeenvaihtajien lehtiartikkelit sensuroitiin ja miksi?
Annariina Seppänen, ”Perustajaisämme eivät halunneet Amerikasta sosialistista valtiota.” – Sosialismin merkitykset Yhdysvaltain republikaani- ja demokraattipuolueiden esivaaliväittelyretoriikassa vuosina 1999–2016
Roman Hautala, The Fictional Tatar Massacre of Greeks in Sudak (Crimea) in 1278: The Problem of Forced Interpretation of a Single Source (unus testis)
Studia Historica Septentrionalia 83
Jouko Talonen: Evangelical Lutheran Theology in Latvia from 1920 to 1940
Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys ry, Rovaniemi 2021, 229 s.
The first period of independence (1918–1940) was one of enormous socio-economic and cultural development in Latvia. The establishment of a national university in 1919 was a decisive step in the academic work and educational life of the newly independent Latvia. In 1920 the Faculty of Theology was established at the University of Latvia. Despite its success in creating a national Latvian theology, the faculty was unable to unite all the theologians of Latvia. The two most important factors in this process were the controversy between liberal and conservative theology and the ethnic conflicts within the Lutheran Church.
Professor Jouko Talonen, a specialist in the church history of Latvia, gives a detailed picture of the history of Latvian Evangelical Lutheran theology in the interwar period. Professor Talonen has researched the history of Latvian theology since the 1990s.
Studia Archaeologica Septentrionalia 7
Marika Hyttinen: Ajan multaamat muistot. Historiallisen arkeologian tutkimus Oulun Pikisaaren pikiruukista, ruukkiyhteisöstä ja maailmankuvasta 1640-luvulta 1890-luvulle
Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys ry, Rovaniemi 2021, 242 s.
Ajan multaamat muistot – historiallisen arkeologian tutkimus Oulun Pikisaaren pikiruukista, ruukkiyhteisöstä ja maailmankuvasta 1640-luvulta 1890-luvulle -teos käsittelee Oulun Pikisaaren ensimmäistä teollisuuslaitosta ja siellä toiminutta yhteisöä arkeologisen lähdeaineiston ja kirjallisten lähteiden kautta muistin, muistamisen ja unohtamisen käsitteitä hyödyntäen. Tutkimuksessa selvitetään varhaismodernin teollisuuslaitoksen toimintaa, tuotantoa sekä elinkaarta aina laitoksen perustamisesta toiminnan loppumiseen. Pikiruukissa toimineen yhteisön arkea, maailmankuvaa ja sen muutosta tarkastellaan varhaismodernilta ajalta modernin ajan kynnykselle.
Arkeologisissa tutkimuksissa pikiruukkialueelta löydettyjä rakennejäännöksiä ja esineitä tulkitaan materiaalisena muistina menneestä teollisuuslaitoksesta ja siellä toimineesta yhteisöstä. Millainen menneisyys rakentuu materiaalisen muistin – ajan multaamien muistojen – kautta unohdetusta pikiruukista ja ruukkiyhteisöstä nykyisyydestä käsin tulkittuna? Sosiaalisen muistin kautta selvitetään pikiruukkiyhteisöä ja sen jatkuvuutta koskevia kysymyksiä, kuten esimerkiksi naisten roolia ja merkitystä yhteisössä sekä sitä, miten aikalaiset suhtautuivat pikisaarelaisiin ja pikiruukkilaisiin. Pikisaaren merkityksiä ja identiteettiä käsitellään paikan muistin kautta. Tutkimustulokset painottavat saaren erityisyyttä oululaisille ja kertovat identiteetin erityisenä paikkana siirtyneen jatkumona menneisyydestä nykyisyyteen.
Studia Historica Septentrionalia 84
Kari Alenius & Valters Ščerbinskis (toim.): Näkökulmia latvialais-suomalaisiin suhteisiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä – Perspectives on Latvian-Finnish Relations in the Early 20th Century
Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi 2021, 145 s.
26.1.2021 tuli kuluneeksi sata vuotta Latvian ja Suomen diplomaattisuhteiden solmimisesta. Satavuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin 4.2.2021 kaksiosainen virtuaalitapahtuma, joka koostui paneelikeskustelusta ja historiaseminaarista. Tähän kokoomateokseen on koottu historiaseminaarissa pidetyt esitelmät, jotka on laajennettu ja päivitetty tieteellisiksi artikkeleiksi.
Artikkelit
Kristīne Našeniece, Opening (video) address: University of Oulu seminar “Perspectives on Latvian-Finnish Relations in the Early 20th Century
Kari Alenius, Latvia, Finland, and approaches to relations between small countries
Markku Mattila, Repressio Itämeren maakunnissa – latvialaisia poliittisia pakolaisia Suomessa
Marjo Mela, Latvialaistaustaiset Suomessa noin vuoteen 1940
Jouko Talonen, Suomen ja Latvian evankelis-luterilaisten kirkkojen suhteet 1918–1940
Kari Alenius, Under oppression to national prosperity – The image of Latvia in the Finnish media in the interwar period
Ēriks Jēkabsons, The Independent Latvia and the Main Challenges of Latvian Foreign Policy, 1918–1940: An Overview
Kari Alenius, “Kyllä” yhteistyölle, “Ei” liittoutumiselle. Latvia Suomen ulkopolitiikassa maailmansotien välisenä aikana
Studia Historica Septentrionalia 85
Maria Julku: Vallan ja tiedon rajamailla. Kruunun ja Pohjanmaan käskynhaltijoiden vallankäyttö 1600-luvun alussa
Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi 2022, 333 s.
Käskynhaltijat, maaherrojen edeltäjät, edustivat Ruotsin valtakunnan eri kolkissa kruunun valtaa. Laajassa historiallisessa Pohjanmaan maakunnassa käskynhaltija alkoi toimia ensimmäistä kertaa 1600-luvun alussa. Kruunun mielenkiinto kohdistui juuri tuona aikana valtakunnan pohjoisosiin.
Teos käsittelee käskynhaltijoiden ja kruunun vallankäytön mahdollisuuksia pohjoisella reuna-alueella. Kohdehenkilöinä ovat kaksi ensimmäistä käskynhaltijaa, Isak Behm ja Erik Hare. Heille annettiin tehtäväksi rakennuttaa Oulun ja Kajaanin linnat sekä panna toimeen sotaretket Jäämeren ja Vienanmeren rannoille.
Tutkimus kytkeytyy keskusteluihin yksilön roolista hallinnossa, paikallisen vuorovaikutuksen merkityksestä sekä tiedon roolista. Aikaisemmassa tutkimuksessa vähemmälle huomiolle jääneet käskynhaltijoiden rooli, 1600-luvun alku ja pohjoisen reuna-alueen hallinnollinen asema valottuvat tutkimuksen kautta.
